Maa- kolmas kivi auringosta

Maapallo sai alkunsa pöly- ja kaasu pilvistä noin 4,6 miljardia vuotta sitten eli samaan aikaan muun aurinkokunnan kanssa. Alkuvaiheessa maapallo oli kuuma planeetta, jonka lämpötilaa nostivat jakuva meteoriitti pommitus sekä maapallon sisäisten radioaktiivisten aineiden hajomaminen. Kun lämpötila nousi, raskaammat alkuaineet rauta ja nikkeli sulivat ja alkoivat vajota kohti maapallon sisäosia. Samalla ne työnsivät keveämpiä aineita tieltään kohti maan pintakerroksia. Näin maapallolle syntyi kerroksellinen rakenne.

Maapallon sisärakenne jaetaan kolmeen kerrokseen: ytimeen, vaippaan ja kuoreen. Kuori ja vaipan ylimmäinen osa ovat kiinteää kiviainesta ja muodostavat yhdessä litosfäärin.

Maapallon kuorikerros ei ole yhtenäinen, vaan se muodostuu useista litodfäärilaatoista, jotka liikkuvat eri suuntiin. Litosfääri on jakautunut seitsemään suurempaan ja alle kymmeneen pienempään litosfäärilaattaan. Ne voivat muodostua sekä mereisestä että mantereista litosfääristä tai vain toisesta.
Maapallon kuori on kiinteää kiveä, joka kelluu vaipan päällä. Kuoren paksuudessa on suurta vaihtelua. Mantereinen kuori on keskimäärin 30 km paksu, ja paikoin korkeiden vuoristojen alla jopa 50-60 km paksu. Mantereinen kuori on muodostunut suurelta osin graniitista. Mantereisen kuoren aines on muodostunut pääosin piistä ja alumiinista.
Mereinen kuori on selvästi mantereista ohuempi, paksuudeltaan keskimäärin vain viisi km. Aines on vulkaanista basalttista kiveä ja raskaampaa kuin mantereisen kuoren. Sen yleisimmät alkuaineet ovat pii ja magnesium.

• Litosfäärilaatat kelluvat tiheämmin astenosfäärin päällä. Astenosfäärin konvektiovirtaukset liikuttavat laattoja.
• Litosfäärilaattojen erkanemissaumoissa syntyy uutta mereistä kuorta. Törmäyssaumoissa vanhaa kuorta painuu alityöntönä astenosfääriin, jossa se sulaa. Litosfäärilaattojen reunoilla on yleisesti vulkanismia, maanjäristyksiä ja vuorenpoimutusta.

Tehtävä 4, s.94
Selvitä, mikä sai aikaan lähes 11 km syvän Mariianien haudan Tyynessämeressä.
- Mariaanien hauta on muodostunut Tyynenmeren mannerlaatan subduktoituessa Filippiinien laatan alle.