Biomit päiväntasaajalta navoille

Biosfääri muodostuu sinne, missä ilma, vesi ja maaperä yhdistyvät. Auringon energia virtaa ravintokejuissa ekosysteemin läpi. Veden ja alkuaineiden kiertokulku on ikuista elottoman ja elollisen luonnon välillä. 
    Jokaisella eliölajilla on optimaaliset lämpötila- ja kosteusolosuhteet, joissa ne viihtyvät parhaiten. Maailmassa on miljoonia eliölajeja, ja niillä joikaisella on omat erityispiirteensä. Kasvit, joilla on samantyyppiset kasvupaikkavaatimukset, muodostavat muiden eliöiden sekä abioottisten eli elottomien tekijöiden kanssa biomeja. Biomien levinneisyysalueet noudattavat yleensä ilmastovyöhykkeiden rajoja.

Trooppiset sademetsät sijaitsevat päiväntasaajan molemmin puolin alueilla, missä on aina lämmintä yli 18 astetta ja sataa päivittäin. Hehtaarilla voi kasvaa satoja eri puulajeja. Metsässä kasvaa liaaneja ja muita epifyyttejä, kuten orkideoja.

Subtrooppiset sademetsät muodostuvat mantereiden itäosiin, joissa lämpimien merivirtojen takia sataa erityisen runsaasti kesäisin. Lajimäärät ovat pienempiä kuin trooppisessa sademetsässä.

Savannit sijaitsevat trooppisilla alueilla, trooppiseten sademetsien etelä- ja pohjoinpuolella sekä päiväntasaajan alueen ylängöillä. Savanneilla on selkeä kuiva kausi ja sadekausi kerran vuodessa. Mitä lähempänä päiväntasaajaa savanni sijaitsee, sitä enemmän siellä sataa.

Monsuunimetsät sijaitsevat monsuunisateiden alueilla lähinnä Aasiassa. Lajirunasaudeltaan monsuunimetsät muistuttavat trooppisia sademetsiä, mutta sadekausien ja kuivien kausien jakautuminen eri vuodenajoille aiheuttaa sen, ettei puusto ole yhtä tiheää ja korkeaa kuin sademetsissä.

Aavikot voivat olla joko trooppisia, subtrooppisia tai kylmyysaavikoita. Aavikoilla sademäärä on pieni, mikä johtuu alueiden korkeapaineen vyöhykkeistä. Aavikoilla vuotuinen sademäärä alittaa 250mm.

Nahkealehtinen kasvillisuus (välimeren kasvillisuus) esiintyy talvisateiden alueella mantereiden länsireunoilla. Kuumat, kuivat kesät ja viileät, sateiset talvet johtuvat välimerenilmastosta ja auringon zeniittiaseman siirtymisestä. Turkki kuuluu nahkealehtiseen kasvillisuuteen! 

Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät kasvavat pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla. Lehtimetsän kasvukautta rytmittävät tasainen ympärivuotinen sademäärä ja selkeät vuodenajat.

Arot sijaitsevat mantereiden keskiosissa. Ne ovat lauhkean vyöhykkeen puuttomia ruohostoalueita, joita on lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla.

Havumetsät eli taiga ulottuu Pohjois-Amerikasta Pohjois-Euroopan kautta Siperiaan. Puut ovat havupuita, jotka ovat sopeutuneet kylmiin talviin. Puulajeja ovat erityyppiset männyt ja kuuset.

Tundra esiintyy kylmällä vyöhykkeellä, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on aina alle plus 10 astetta. Maa on ikiroudassa eikä siellä kasva puita.

Tehtävä 3, s. 86
Mitä on aavikoituminen?
Kuivilla alueilla tapahtuvaa maan laadun heikentymistä, sillä ei kuitenkaan tarkoiteta varsinaisesti aavikoiden leviämsitä. Aavikoituminen voi johtua ilmaston luonnollisesta kuivumisesta, mutta monissa tapauksissa ihminen on aiheuttanut aavikoitumista tuhoamalla aavikon laidoilla hiekkaa sitovan pintakasvillisuuden, esim viljelemällä ja laiduntamalla.