Geologinen kierto- kivikerrätystä

Maapallon kuori ja kivet muodostuvat pääosin mineraaleista. Ne ovat eri alkuaineiden muodostamia kemiallisia yhdisteitä. Jotta aine voidaan luokitella mineraalisiksi, sen tulee olla kiinteä, homogeeninen eli yhtenäinen ja syntynyt luonnon prosessissa. Mineraaleista kaksi: maasälvät ja kvartsi, muodostavat noin 60% koko maankuoresta.
    Malmimineraalisiksi kutsutaan mineraalia, joka sisältää niin paljon jotakin metallia, että metallin erottaminen eli rikastaminen on taloudellisesti kannattavaa. Kun mineraalit yhdistyvät kiinteäksi kappaleeksi, muodostuu kivilaji. Jotkin kivilajit voivat muodostua lähes pelkästään yhdestä mineraalista, kuten kvartsiitti kvartsiitista, mutta yleensä kivilaji on muodostunut kolmesta viiteen eri mineraalista. Erilaisia kivilajeja on tuhansia. Ne muodostavat yhdessä kallioperän.

Kallioperä= Kiinteä maankuori, joka on muodostunut eri kivilajeista. Kallioperä on usein irtainten maa-ainesten peitossa.

Maapallolla syntyy jatkuvasti uutta kallioperää ja vuoristoja muun muassa laattatektoniikan ja vulkanismin avulla. Samaan aikaan toisaalla vuoristot rapautuvat, kuluvat, ja pinnan muodot tasoittuvat. Kiertokulun voimana toimivat maapallon sisäinen lämpö, Auringosta tuleva energia ja painovoima. Kivikehän jatkuvaa liikettä kutsutaan geologiseksi kierroksi.

Eroosio kuluttaa kallioperää ja tasaa pinnanmuotoja. Vanhat kilpialueet ovat tasoittuneet pinnanmuodoiltaan peneplaaneiksi eli puolitasangoiksi.

"Kivilajit luokitellaan magma-, sedimentti- ja metamorfisiin kiviin syntytapansa perusteella"

Magmakivet syntyvät maapallon sisällä olevasta sulasta magmasta kiteytymällä ja jähmettymällä. Syntyvän kiven ominaisuuksiin vaikuttaa, kuinka hitaasti magma jäähtyy ja jähmettyy. Magmakivet muodostavat 90% maapallon kallioperästä, mutta ne ovat usein muiden kivilajien, maaperän tai meren peitossa.

Vuorenpoimutusta eli orogeniaa tapahtuu litosfäärilaattojen törmäysvyöhykkeissä. Kahden mantereisen laatan törmätessä poimuttuminen on voimakasta. Maapallolla syntyy jatkuvasti uutta kallioperää ja tapahtuu vuorenpoimutksia. Poimuvuoristot syntyvät litosfäärilaattojen törmäyskohtiin.
Kun litosfäärilaatat törmäävät toisiinsa, suuri paine ja koreka lämpötila muuttavat alkuperäisten kivilajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Ilmiötä kutsutaan metaforfoosiksi ja syntyneitä kivilajeja metamorfisiksi eli muuttuneiksi kivilajeiksi.

Vesi, tuuli ja jäätiköt kuljettavat kallioperästä rapautunutta ainesta, joka kerrostuu painanteisiin sedimenteiksi eli maalajikerrostumiksi. Yleisimmin sedimenttejä kerrostuu merten ja järvien pohjalle. Sedimenttikerrokset voivat pitkän ajan kulessa muodostua jopa kilometrien paksuisiksi kerrostumiksi. Yläpuolisten sedimenttien paino nostaa painetta alemmissa kerrostumissa, jotka iskostuvat eli kivettyvät sedimenttikiviksi eli kerrostuneiksi kiviksi. Tätä kutsutaan diageeniksi.

Tehtävä 4, s.99
Selvitä, miten paljon Himalajan vuoristo kohoaa joka vuosi. Mistä kohoaminen johtuu?
-Himalaja on syntynyt Intian-Australian ja Euraasian mannerlaattojen törmäyksessä. Mannerlaatat ovat yhä liikkeessä, minkä vuoksi Himalaja nousee 2,5–5 cm vuosisadassa eroosiosta huolimatta.